Siirry sisältöön

S4M kypsyysmalli ja arviointikriteerit

Työpaketissa 1 (WP1) esitetään kypsyysmallin (S4M) käsitteellinen viitekehys. Turun ammattikorkeakoulun MaMaCo-projektin (2024) yhteiskehittämisprosessin perusteella alustavat suorituskyvyn teema-alueet (PTA) voivat kattaa esimerkiksi kestävyyden, teknologian, hankinnan, laadunvarmistuksen, riskienhallinnan, sopimusten hallinnan, materiaalien hallinnan ja logistiikan, tuotteen elinkaaren hallinnan, verkoston kilpailukyvyn, arvoketjun hallinnan ja organisaation oppimisen. Kullekin PTA:lle tunnistetaan WP1 keskeiset suorituskyvyn alueet (KPA) aiempien tutkimustulosten, kirjallisuuden ja tapausyritysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. S4M on suunniteltu ja kehitetty materiaalien hallinnan liiketoimintaprosessien parantamiseksi verkostossa siten, että kestävyys otetaan huomioon suorituskyvyssä. Tässä projektissa S4M:ää käytetään analysoimaan materiaalien hallinnan kestävyyden tasoa ja yritysten kilpailukykyä alihankintaverkostossa sekä tunnistamaan parannuskohteita. KPA:ita arvioidaan keskeisten suorituskykyindikaattorien (KPI) avulla. Nämä indikaattorit suunnitellaan laivanrakennusekosysteemiin (SBE) yhteistyössä keskeisten projektikumppaneiden kanssa. Yhteistyö järjestetään yhteiskehittämistyöpajoissa. S4M on skaalattavissa laajemmalle toimittajajoukolle SBE:ssä. WP1:ssä tietokokonaisuus kootaan yhteen ja muodostetaan S4M kypsyysmalli ja arviointikriteerit.


 

 

Materiaalinhallintatietojen jakaminen ja prosessien tehostaminen digitaalisilla ratkaisuilla

Materiaaleihin liittyvän vastuullisuustiedon keräämisen rinnalla monet kestävän kehityksen tavoitteista voidaan saavuttaa parantamalla materiaalinhallintatoimintojen tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Työpaketti 2 (WP2) keskittyy materiaalinhallintatietojen jakamisen ja prosessien tehostamiseen digitaalisilla ratkaisuilla.

Tavoitteenamme on tunnistaa teknologiaan liittyviä käytäntöjä, dataa ja työkaluja, joilla voimme parantaa materiaalihallinnan kestävyyttä yksittäisissä yrityksissä ja koko verkoston tasolla. Ensin tunnistamme laivanrakennuksen materiaalinhallintaprosessien avainalueet, joihin digitalisaatiolla on merkittävä vaikutus. Toiseksi, vastaamme S4M-kypsyysmallin tietoteknisestä toteutuksesta, joka palvelee verkoston yrityksiä esimerkiksi visualisoinnin, optimoinnin ja tekoälyyn pohjautuvien ennustemallien avulla. Rakennamme erilaisia pilottitoteutuksia, joita kokeilemme ja arvioimme yhdessä verkoston toimijoiden kanssa huomioiden näiden skaalautuvuuden ekosysteemin yhteisiin ja toimialarajat ylittäviksi työkaluiksi.


 

 

 

Kestävyyttä ja tehokkuutta laivanrakennukseen

Työpaketin 3 (WP3) tavoitteena on parantaa laivanrakennusekosysteemin (SBE) tehokkuutta ja kestävyyttä kahdella keskeisellä tavalla. Ensimmäinen tavoite on tunnistaa tuotteen elinkaaren hallinnan (PLM) kypsyystasot SBE:ssä. PLM kattaa tuotteen koko elinkaaren hallinnan suunnittelusta valmistukseen, käyttöön ja lopulliseen hävittämiseen tai kierrätykseen. PLM mahdollistaa organisaatioiden yhteistyön integroimalla ihmiset, prosessit ja teknologiat, varmistaen johdonmukaisuuden, jäljitettävyyden ja pitkäaikaisen tuotetiedon arkistoinnin. Tavoitteena on vertailla PLM-kypsyysmalleja ja selvittää, miten ne tukevat kestävyyttä ja teollisuus 5.0:aa laivanrakennusverkostossa. Tämä työ tehdään tiiviissä yhteistyössä Työpaketti 1 kanssa.

Toinen tavoite on parantaa kapasiteetin ja materiaalivirtojen hallintaa SBE:ssä optimoidakseen kapasiteetin ja materiaalien käyttöä, kuljetusta ja varastoja sekä minimoidakseen jätteen ja päästöt. Työpaketti 3 tutkii toimitusverkon kapasiteetin hallintaratkaisuja ja teknologisia mahdollistajia materiaalien jäljitysjärjestelmissä kestävän toimitusketjun hallinnassa. Tämä saavutetaan yhteistyössä kumppaniyritysten kanssa, tunnistamalla kehityskohteita kapasiteetin hallinnassa, tiedon ja materiaalivirtojen hallinnassa, testaamalla materiaalien jäljitysjärjestelmän teknologista konseptia ja analysoimalla tuloksia jatkokehitystä varten. Tutkimustapauksia kehitetään ja arvioidaan keskeisessä toimitusverkostossa, ja ne toteutetaan valittujen toimittajien kanssa. Tämä työ tehdään tiiviissä yhteistyössä Työpaketti 2:n kanssa, joka tarjoaa ratkaisuja ja suunnittelee tehokkaita tietoputkia toimitusverkostossa hyödyntäen pilvipalveluja materiaalien jäljityksessä.

Työpaketti 3 pyrkii yhdistämään kestävät käytännöt ja edistyneet digitaaliset ratkaisut parantaakseen laivanrakennuksen toimitusekosysteemin tehokkuutta ja kestävyyttä.


 

 

Viestintää ja vaikuttavuutta

Työpaketin 4 (WP4) toiminta kohdistuu hankkeen tulosten viestintään, levittämiseen ja hyödyntämiseen sekä hankkeen aikana että hankekauden jälkeen. Koko hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi sovellamme työpaketissa yhteisövaikuttavuuden teoreettista viitekehystä ohjaamaan ja koordinoimaan tutkimus- ja yritysverkoston toimintaa yhteisen tavoitteen suuntaan. Tutkimushankkeessa tuotettava kypsyysmalli puolestaan pyrkii ohjaamaan laivanrakennusverkostoa vihreään siirtymään materiaalihallinnan näkökulmasta. Yhteisövaikuttavuuden malli ohjaa projektinaikaista toimintaamme kiinnittämään jatkuvan huomion kuuteen laaja-alaisen vaikuttavuuden onnistumisen edellytykseen: 1) Toimijoilla on yhteinen agenda; 2) projektin etenemistä seurataan yhteisesti sovituilla mittareilla; 3) toisiaan vahvistavilla toimenpiteillä tavoitellaan pitkäaikaista vaikuttavuutta; 4) jatkuvalla tiedonvaihdolla ja 5) taustaorganisaation tuella pyritään tuomaan hyötyjä projektissa oleville toimijoille, laivanrakennustoimialalle yleisesti sekä koko yhteiskunnalle.

Työpaketin neljä tehtävää ovat: Tietoisuuden lisääminen hankkeesta tiedeyhteisölle, laivanrakennusverkostolle ja suurelle yleisölle, hankkeessa kehitetyn tiedon monipuolinen hyödyntäminen ja jakaminen verkoston sisällä, tutkimustiedon levittäminen ja hyödyntäminen tiedeyhteisön eri foorumeilla, laivanrakennusalan yhteisöissä sekä suuren yleisön keskuudessa.